Wonderful world

Nytte fiilis on jo vähän parempi. Oikeestaan, aika tosi hyvä! Ylihyvä! =) Hihi. Oon kaivannu tätä oloa jo pitkään, ja vihdoinki sain tän ihanan olon. Olon, ku tuntee, että kaikki on hyvin, ja että on ihminen vieressä, joka oikeesti välittää ja rakastaa.Tsshh. Tästä fiiliksestä mä t-o-d-e-l-l-a-k-i tykkään, ihan sikana! Wää!
Onnelisuuteen ei siis tarvita paljoa, vaan se, et tuntee olonsa rakastetuksi. Meistä jokainen voi vaikuttaa siihe, ja saada itelleen, tai jolleki muulle tän olon. Pelkällä toisen, tai omalla olemassaololla. Kuulostaa ihmeelliseltä, mut näin se menee.
Mä rakastan mun perhettä, mun sukulaisia ja mun ystäviä. Ne pitää mut pystyssä vaikeinaki aikoina. Ne saa piristettyä mua, vaikka mulla ois kuinka huono päivä. Ne saa mut nauramaan niin, etten saa henkeä. Ja ne. Ne saa mun olon rakastetuksi. Jokainen noista ihmisistä tuo mulle turvallisen olon, ja näin on hyvä. Näille ihmisille pystyn kertomaan mun synkimmätkin salaisuudet, ja pystyn kertomaan, jos mulla on paha olla. Koska tiedän, että ne tukee ja auttaa mua parhaansa mukaan. Luotan niihin sataprosenttisesti!
Nyt taidan pian mennä nukkuileen hymyillen. Tätä oon odottanu jo pitkään, että mulla ois oikeesti hyvä olo, enkä vaan sanois että on. Etten vaan esittäis ilosta, mutta sisälltä kärsisin kovasta ja kauheesta kivusta. Kerranki niin, että en esitä. Mulla on oikeesti hyvä olla. Ja arvatkaa mitä? Mulla on maailman parhain ystävä, nimittäin Rebe <3